Nyt on matkailut matkailtu. Takana viikko jouten-oloa ja hyviä yrityksiä tehdä jotain järkevää. Maailma on avartunut silmieni eteen, kuin synnyttävän naisen kohdun kaula. Uutenavuotena, intin viimeisellä pitkällä lomalla, tein henkilökohtaisen elämänparannuslistan todistajien läsnäollessa. Se sattui löytymään viime aikoina kätköistä, ja hupsis, sain viivata monta kohtaa tehdyksi.

Koko reilireissun ensimmäinen etappi oli Tampere. Saavuin sinne kesäisenä aamuna rinkka selässä. Kaupunki näytti niin paljon lupaavammalta, mitä olin sen 1,5 vuotta sitten jättänyt. Nyt tuntuu suorastaan kiehtovalta palata Herwoodiin, verrattuna tammikuun deliriuumisiin hetkiin.

Kai sitä on tullut kasvettua, henkisesti. Tai jotain.